Esimerkkejä suomalaisesta korruptiosta

Korruptio tulee latinan kielen sana corrumpere, joka tarkoittaa ‘turmelus, pahaan vietteleminen’. Suomea pidetään yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö Suomessa olisi merkittäviä ongelmia politiikkojen pahaan viettelyn kanssa. Suomalainen korruptio ei ole sellaista, jossa rahalla täytetty kirjekuori vaihtaa omistajaa palvelusta vastaan, vaan se on rakentunut osaksi poliittista järjestelmää.

Tällä viikolla hallitus tarjosi kolme esimerkkiä suomalaisesta korruptiosta, kun se palautti asiantuntijoiden ja virkamiesten tyrmäämän hallintarekisterin, säilytti keskimäärin yli 300 000 euroa tienaavien apteekkareiden alueelliset monopolit ja nimitti maatalousministeriksi yli 100 000 euron maataloustukia saavan Jari Lepän.

  1. Hallintarekisterin valmisteluvaiheessa mm. verottaja, poliisilaitos ja syyttäjälaitos tyrmäsivät hallintarekisterin. Asiantuntijoiden mukaan hallintarekisteri vaikeuttaa talousrikosten ja harmaan talouden ennaltaehkäisyä ja tunnistamista. Näistä ongelmista hallitus on herättänyt hankkeen kuolleista ja aikoo nyt viedä sen läpi vastustuksesta huolimatta. Hanke on ollut vahvasti kokoomuslaisen Piia-Noora Kaupin johtaman Finanssialan Keskusliiton lobbaama hanke.

  2. Hallituksen mainostama “apteekkiuudistus” osoittautui pelkäksi silmänlumeeksi. Käytännössä alueellisiin lääkemonopoleihin perustuva järjestelmä pysyy täysin muuttumattomana ja apteekkareiden keskimäärin yli 300 000 euron tuloihin tuskin tulee muutosta. Kokoomustaustaisen Merja Hirvosen johtama Apteekkariliitto on varmasti tyytyväinen lopputulokseen. Erityisen häijyksi tämän hallituksen linjauksen tekee se, että samanaikaisesti hallitus leikkaa yli 130 miljoonaa lääkekorvauksista, mikä iskee kaikista pahiten juuri pienituloisiin sairaisiin.   

  3. Suomi maksaa suhteellisesti enemmän maataloustukia kuin mikään muu maa ja Suomen maataloustukijärjestelmä kaipaisi pikaisesti remonttia. Hallitus on tähän mennessä säästänyt tämän lähes kolmen miljardin tukipotin käytännössä kokonaan leikkauksilta, kun kaikesta muusta on leikattu. Nyt hallitus nimitti maatalousministeriksi Jari Lepän, joka on viime vuosina saanut itse maataloustukia noin 120 000 euroa vuodessa. Nyt kun on pukki kaalimaan vartijana, on turha odottaa että maataloustukijärjestelmää saataisiin järkeistettyä.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, mutta etujärjestöillä on suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä niin vahva asema, että ne pystyvät halutessaan pysäyttämään lähes kaikki uudistukset. Hallintarekisterin esimerkki osoittaa, että jotkin etujärjestöt voivat jopa saada haitallisia uudistuksia läpi.

Rakenteellisten uudistusten puute kangistaa talouttamme ja rapauttaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Seurauksena on lisää leikkauksia, jotka hallitus kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eli sairaisiin, työttömiin ja köyhiin. Heillä ei ole omia edustajia hallituksessa.