Tunneli Tallinnaan olisi lahja Suomen vientiteollisuudelle

Helsingin ja Tallinnan välisen tunneliyhteyden talousvaikutusten ja rakennuskustannusten selvitystyölle myönnettiin viime viikolla EU-rahoitusta. Selvityksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden lokakuuhun mennessä. 

Uutinen on otettu ilolla vastaan ja monissa kirjoituksissa on jo ehditty ihastella ajatusta pikavisiitistä Tallinnaan tai yöjunamatkasta Berliiniin. Vaikka Helsinki-Tallinna rautatieyhteys on turismin ja työmatkailun kannalta varsin houkutteleva ajatus, mielenkiintoisimmat vaikutukset sillä olisi kuitenkin rahtiliikenteeseen. 

Nykyään rahtilogistiikan kannalta Suomi on kuin saari suhteessa Keski-Eurooppaan, ja lentorahti on relevantti vaihtoehto vain murto-osalle kuljetettavasta tavarasta. Näin ollen Suomen satamat ovat äärimmäisen kriittisessä roolissa Suomen tuonnin ja viennin kannalta. 

Myös ammattiyhdistysliike tiedostaa tämän. Viime vuonna kuljetus- ja varastointitoimialalla tapahtui yhteensä 56% kaikista Suomessa tilastoiduista työtaisteluista. Kun yksi toimiala vastaa yli puolista kaikista työtaisteluista, tätä voi pitää jo merkkinä siitä, että kykyä lamaannuttaa koko Suomen vienti käytetään väärin. 

Suomen vientiteollisuuden kannalta olisi äärimmäisen suuri helpotus, jos lakkoherkille satamille saataisiin vaihtoehto. Kilpaileva vaihtoehto nostaisi kynnystä käyttää lakkoasetta, mutta saattaisi myös kannustaa satamia parantamaan kustannustehokkuutta. 

Toteutuessaan Helsingin ja Tallinnan välisellä tunnelilla olisi huomattavat kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset vaikutukset ja se sitoisi meidät entistä vahvemmin osaksi Eurooppaa.