Helsinkiin tarvitaan enemmän pieniä asuntoja

Rakennusyhtiö YIT:n arvion mukaan Helsingissä on jäänyt rakentamatta noin 24 000 asuntoa vuoden 2008 jälkeen liian tiukan sääntelyn vuoksi. Tarpeetonta ja kallista sääntelyä edustaa Helsingin kaupungin uusille asunnoille asettama keskikokorajoitus, joka määrittelee että uusissa asuinrakennuksissa joka toisen asunnon tulee olla vähintään 80 neliön kokoinen. Lisäksi yksiön minimikooksi on määritelty 20 neliötä. Tämä johtaa siihen, että uusien asuntojen keskimääräinen koko on vähintäänkin 50 neliötä. 

Rajoituksen vuoksi Helsinkiin ei ole rakennettu viime vuosina riittävän paljon yksiöitä, vaikka kysyntää niille olisi. Uusista kohteista myydään ensimmäisenä pienet asunnot joiden lukumäärä on nyt rajoitettu. Isompien asuntojen myyntiajat taas venyvät pienemmän kysynnän vuoksi. Ongelmaksi tämä muodostuu kun rakennusyhtiöt eivät pääse aloittamaan uusia kohteita ennen kuin edelliset kohteet on saatu myytyä ja niihin sidottu pääoma vapautettua. 

Kun pienten asuntojen tuotantoa on tällä tavoin keinotekoisesti rajoitettu, se on aiheuttanut vääristymiä myös asuntojen hinnoissa. Vuodesta 2010 lähtien Helsingin yksiöiden neliöhinnat ovat nousseet 32 prosenttia kun kolmioiden tai isompien asuntojen hinnat ovat nousseet vain 15 prosenttia. 

Asuntokannan koostumus muuntuu hyvin hitaasti. Uudistuotanto, johon kysynnän on edes mahdollista vaikuttaa, muodostaa vain hyvin pienen osan koko asuntokannasta. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa uudistuotannon mahdollisuuksia vastata kysyntään. 

Nykyinen keskikokorajoitus nostaa erityisesti pienituloisten asumiskustannuksia. Helsingin tulisi välittömästi luopua tarpeettoman tiukasta keskikokorajoituksesta. Tämä toisi markkinoille enemmän paljon kaivattuja pieniä asuntoja ja nopeuttaisi uusien rakennushankkeiden aloituksia.